Pallontallaajat.net
Valikko
Uncategorized

june

syyskuu 21, 2018

Blarney Castle

Kesäkuun ensimmäisenä viikonloppuna vanha kunnon Paddywagon vei minut ja Marian taas bussiretkelle, tällä kertaa kohteena Corkin kreivikunta ja Blarneyn linna! Tämä kohde on ehdottomasti yksi kauneimmista paikoista, missä olen Irlannissa tähän asti käynyt. Linnaa ympäröivä puutarha on suorastaan henkeäsalpaavan kaunis ja vehreä.

Illanviettoja

Kesäkuun puolenvälin paikkeilla juhlimme Meerin synttäreitä, ja tämä olikin aika kohtalokas ilta. Sangrian, oluen ja vodkan yhdistelmä sai minut aika villiksi ja onnistuinkin illan aikana mm. rikkomaan puhelimeni totaalisesti ja hävittämään upouuden nahkatakkini ja lompakkoni (jotka onneksi sain takaisin). Hauskaa meillä kuitenkin oli!

Juhannusaattoa vietettiin Sannin host-perheen luona Balbrigganissa. Teimme kukkaseppeleitä, etsimme idyllisen pellon jossa leikkiä juhannusneitoja, ahmimme pizzaa ja rentouduimme. Juhannuspäivän illaksi Suomi-Irlanti-seura oli vuokrannut Clayton Hotellista saunatilat seuran käyttöön. Sauna olisi voinut olla vähän isompi, mutta oikeaan saunatunnelmaan oli sentään helppo päästä, kun me kaikki ahtauduimme pienille lauteille istumaan kylki kyljessä. Saunan jälkeen seura tarjosi skumpat hotellin baarissa.

Portmarnock Beach

Malahiden naapurikylässä Portmarnockissa sijaitsee aika idyllinen ranta, johon pakenimme Marian kanssa viettämään vapaapäivää. Päivän aikana tuli monta kertaa aika epätodellinen olo – olemmeko todella Irlannissa?! Aurinko porotti täydeltä taivaalta, jätskiauto kurvasi piknik-vilttimme viereen ja ranta oli täynnä porukkaa nauttimaan kesäpäivästä.

Dublin Pride

Kesäkuun viimeisenä viikonloppua Dublinin keskusta räjähti sateenkaaren väreihin! Osallistuimme Sannin kanssa pride-kulkueeseen, heiluimme päivän puistossa ja kävimme italialaisessa ravintolassa pizzalla. Päivä oli todella kaunis, ja oli ihanaa hypellä kaduilla ja nähdä niin paljon iloisia ihmisiä. Iltaa vietimme Dicey’s Gardenissa, josta kevään aikana oli muodostunut meidän “kantapaikka”. Kahden euron hanajuomat ennen klo 22 ovat osoittautuneet aika petollisiksi…

Näihin tunnelmiin!

Uncategorized

may

syyskuu 15, 2018

Waterford

Toukokuun ensimmäisenä viikonloppuna päätimme Marian kanssa lähteä Dublinista päiväreissulle Waterfordiin. Tämä Irlannin viideksi suurin kaupunki on viikinkien perustama, ja se näkyy siellä vahvasti. Waterford sijaitsee Dublinista n. kahden ja puolin tunnin bussimatkan päässä, joten sinne on helppo lähteä päiväksi. Lähdimme täysin vailla odotuksia, ja yllätyimme erittäin positiivisesti! Kaupungin asukkaat olivat erittäin ystävällisiä, ja kaupunki tuntui todella valoisalta ja lämpöiseltä. Waterfordiin matkustaville suosittelen ehdottomasti visiittiä King of the Vikings-virtuaalirealitykokemuksessa. Kahdeksan euron pääsymaksun jälkeen meidät ohjattiin autenttiseen viikinkimökkijäljennökseen, jossa viikinkipukuiset miehet toivottivat meidät tervetulleeksi. Saimme virtual reality-lasit päähämme, ja noin puolen tunnin historiaesitys viikinkien ajasta Irlannissa alkoi. Kaiken kaikkiaan kokemus oli erittäin mielenkiintoinen ja hauska!

Samana viikonloppuna tutustuimme myös Malahiden yöelämään (junayhteydet Dubliniin olivat poikki ja oli aika toivotonta yrittää mahtua bussiin) ja vietimme aikaa rannalla. Toukokuu alkoi siis erittäin lupaavasti!

Howth Cliff Walk

Seuraavana viikonloppuna päätin ottaa vähän aikaa itselleni ja lähdin pyöräretkelle Howthiin. Meiltä tulee sinne matkaa vähän alle 15km. Kylä sijaitsee Howthin niemellä Dublinin kreivikunnan rannikolla. Niemen pääsee kiertämään suosittua kalliopolkua pitkin. Maisemat ovat todella upeat, ja kauniina päivänä sieltä käsin voi bongata pyöriäisiä. Minulle ei valitettavasti käynyt niin hyvä tuuri että olisin niitä päässyt näkemään.

Galway

Sitten sainkin vieraakseni tänne parhaan ystäväni Marleenan! Päätimme karistaa Dublinin pölyt jaloistamme ja lähteä tutustumaan Galwayhin, joka on kaupunki Irlannin länsirannikolla. Galway tunnetaan urbaanina kulttuurikeskuksena, jossa järjestetään paljon festivaaleja ja livemusiikkia voi kuunnella jokaisella kadunkulmalla. Galwayssa sijaitsee myös iso yliopisto, ja kaupungin asukkaista iso osa on opiskelijoita. Saimme kattavan katsauksen kaupungista, kun menimme ilmaiselle walking tourille. Paikallinen opas kierrätti meitä pitkin pieniä katuja ja pysähteli aina kiinnostaviin kohteisiin kertomaan kyseisen paikan historiaa. Häneltä kuulimme mm. Charlie Byrne’s Bookshopista, joka on ehdottomasti kiinnostavin kirjakauppa missä olen ikinä käynyt. Illalla osallistuimme Pub Crawliin. Kaiken kaikkiaan erittäin onnistunut reissu mitä parhaimmassa seurassa!

Donabate

Poikien kanssa teimme “kevätretken” Donabateen, joka on kylä yhden junapysäkin päässä Malahidesta pohjoiseen. Siellä on todella hieno ja monipuolinen leikkipuisto jonka vieressä sijaitsee herttainen kotieläintila. Lapsiperheille ehdottomasti tutustumisen arvoinen paikka!

Tässä kuvassa hengailemme poikien kanssa Malahiden rannalla. Palaillaan!

Uncategorized

april

syyskuu 11, 2018

Noniin, nyt (niin kuin lupasin) voin alkaa kirjoittaa menneistä kuukausista! Huhtikuussa olemme poikien kanssa ilmeisesti ainakin viihtyneet Malahiden rannalla keräillen simpukoita ja maalattu niitä kotona, käyty kävelyillä linnan puistoalueella, maalattu kasvoväreillä hämähäkkejä käsiin ja leikitty piilosta. Nyt kuvia selatessa oli mukava bongailla, kuinka upeasti silloin kukat kukkivat ja kuinka kuukauden lähestyessä loppuaan ulkovaatteiden määrä pikkuhiljaa hupeni kevään edetessä.

Guinness Storehouse

Huhtikuun alkupuolella sain toivottaa ihanat vanhempani tänne tervetulleeksi. Ensimmäisenä kokonaisena päivänämme Dublinissa suuntasimme Guinness Storehouseen, joka on koko Irlannin eniten turisteja vetävä nähtävyys. Guinness-olut on todella iso osa koko Irlannin kulttuuria ja historiaa. Kyseistä museota kiertäessä saa tietää mm. kaiken oleellisen oluen valmistuksesta ja raaka-aineista sen kehittäjiin ja maistamaan olutta sen tekovaiheessa, ja pääsee tutustumaan näyttelyyn erinäisistä Guinness-mainoksista vuosien varrelta. Kierros huipentuu tuopilliseen tuota “irlantilaisten samppanjaa” museon ylimmässä kerroksesta, jonka valtavista ikkunoista avartuu upeat näköalat ympäri Dublinia. Oluen ystäville suosittelen kyllä käväisyä tässä nähtävyydessä, jos vaan Dubliniin eksyy!

Cliffs of Moher

Seuraavalle päivälle olimme varanneet päiväreissun Cliffs of Moherille, jotka ovat yli 10km pitkät jyrkät kalliot Irlannin länsirannikolla. Irlannissa on paljon bussiyhtiöitä, jotka järjestävät tällaisia matkoja. Tälle reissulle lähdimme Paddywagon-yhtiön bussilla. Olen kokenut tällaiset järjestetyt matkat aika vaivattomiksi, bussissa istuessa on helppo katsella maisemia ja pysähdykset kauneilla näköalapaikoilla ja värikkäissä pikkukylissä ovat virkistäviä. Vahva suositus! Lisää tästä kiertoajelusta ja sen pysäkeistä voi lukea sivuilta https://www.paddywagontours.com/CLIFFS-OF-MOHER-Day-Tour-From-DUBLIN !

Malahide Castle

Viimeiselle päivälle olimme jättäneet aikaa kotikylääni tutustumiselle. Kävimme Malahiden linnassa, joka on kyllä ulkopuolelta ihan komea mutta opastettu kierros linnan sisällä jätti aika kylmäksi. Linnan kasvitieteellinen puutarha toisaalta on todella monipuolinen, koska Milo Talbot (joka jäi Talbotin suvun viimeiseksi jäseneksi, joka asui Malahiden linnassa) keräsi kasveja elämänsä aikana matkustellessaan eri puolilla maailmaa istuttaakseen ne linnan puutarhaan ja omisti elämänsä niille. Puutarhassa voi törmätä myös riikinkukkoihin!

Laytown

Tämän jälkeen oli pieni tauko ettei minulla ollut täällä ketään “vieraita”, ja vietin viikonlopun ystäväni luona Laytownissa, joka on pieni kylä Irlannin itärannikolla. Laytownin ranta on todella vaikuttava!

Kilkenny/Wicklow Mountains

Huhtikuun loppupuolella sainkin tänne viikonloppuvierailulle kaksi rakasta lapsuudenystävääni. Mekin lähdimme päivämatkalle, kohteena Dublinin läheisyydessä sijaitsevat Wicklow-vuoret. Tällä kertaa valitsimme Wild Rover Tours-yhtiön. Bussimme pysähtyi mm. Kilkennyssä, Glendahoughissa ja aivan ihanalla lammasfarmilla, jossa pääsi tutustumaan myös muutaman vuorokauden ikäisiin pieniin karitsoihin!

St. Stephen’s Green

Dubliniin saapuville suosittelen lämpimästi vierailua St. Stephen’s Green Parkissa. Meille kävi hyvä tuuri, kun ehdimme näkemään puiston polkujen varsilla kukkivat kirsikankukat. Lisäksi vietimme laatuaikaa istuen kahviloissa, pubeissa ja ravintoloissa. Ystävieni vierailun aikana Irlannin Finnish-Irish Society järjesti myös vappubileet, jotka järjestettiin Kennedy’s Pubissa. Oli hauska nähdä Dublinin yössä suomalaisia ylioppilaslakit päässä ja serpentiinit kaulalla.

Taisi huhtikuu olla aika kiire kuukausi nyt kun jälkeenpäin muistelee, mitä kaikkea sitä on tullut tehtyä! Siinä nyt kuitenkin ne tärkeimmät, palailen pian toukokuun kohokohdilla!

Uncategorized

easter

syyskuu 7, 2018

Viime postauksesta onkin pyörähtänyt 162 päivää. Niihin päiviin on tietysti mahtunut monta mahdollisuutta tarttua läppäriin ja rustata uusi postaus, joista yhteenkään en ole tarttunut. Siitä pahoittelut. Kevät meni todella, todella nopeasti ja kesä vilahti ihan yhtä lujaa. Hyvä kun on itse kyydissä pysynyt.

Nyt kuitenkin syksyn lähestyessä rymisten on mukava muistella kevään tapahtumia ja kirjoitella näiden 162 kuluneen päivän ns. highlightit, vaikka kuukausi kerrallaan. Sitä ennen jatketaan kuitenkin siitä mihin jäätiin, eli pääsiäiseen!

Pääsiäisviikonloppuun valmistauduttiin tietysti tekemällä asianmukaisia askarteluja poikien kanssa!

Pitkäperjantaina lähdin ystäväni (ja aupair-kollegani) Sannin luokse Balbrigganiin, joka on tästä Malahidesta ihan muutaman junapysäkin päässä. Hänen host-äitinsä kiertelimme lähialueiden nähtävyyksiä, joihin lukeutui muun muassa ylävasemmalla näkyvä Ardgillan Castle, josta oli upeat merinäköalat ja valtava ruusutarha, jonka loistoa emme valitettavasti päässeet todistamaan kun ruusut eivät vielä olleet kukkaan puhjenneet. Tämän kollaasin muissa kuvissa näkyy Gormanston College ja sitä ympäröivät puistoalueet. Alavasemman kuvan ns. “puutunneli” oli todella taianomainen ja ehkä jopa hieman selkäpiitä karmiva näky. Päivällä siellä oli kyllä ihana kävellä, mutta illalla en olisi kyllä sisään astunut!

Illalla lähdimme yhteistuumin tutustumaan Balbrigganin huikeaan (not) yöelämään. Olimme kuulleet kylän keskustassa sijaitsevasta baarista nimeltä Bed, joten tottakai me menimme sitten yhdessä “sänkyyn”. Hehe. Bedissä oli kyllä halvat coctailit ja siellä tarjoiltiin mm. piña coladaa suoraan ananaksesta!

Lankalauantaina suuntasimme Dublinin keskustaan ja päätimme tutustua kaupungin ilmaismuseoiden tarjontaan. Löysimme National Gallery of Irelandista Sannin kaksoisolennon ja tutkiskelimme ilmiöitä Science Gallery Dublinissa. Lisäksi kävimme Natural History Museumissa, johon viitataan monesti “kuolleiden eläinten eläintarhana”. Museosta löytyy nettisivujensa mukaan yli kaksi miljoonaa lajia, joten valikoima on aika huikea.

Pääsiäissunnuntaina taisin ihan vaan rentoutua kotona. Maanantain kuitenkin nautin oman kotikyläni antimista. Malahiden linnan alueelle pystytettiin ulkoilmateatteri, jossa näytettiin elokuvat Dorya Etsimässä ja Disneyn uudelleenfilmatisoitu Beauty and the Beast. Oli mukava istua rantatuolissa viheriöllä kylmänä kevätpäivänä omien eväiden kanssa, siemailla kuumaa kahvia ja nauttia ihanista elokuvista.

Palaan pian! 😉

Uncategorized

Saint Patrick’s Day

maaliskuu 29, 2018

Pyhän Patrickin päivää, Irlannin kansallispäivää vietetään aina 17. maaliskuuta. Pyhä Patrick on Irlannin suojeluspyhimys. Hänen ansiokseen on nimetty kristinuskon vakiinnuttaminen Irlantiin 400-luvulla (ja legendan mukaan hänen uskotaan karkottaneen Irlannista kaikki käärmeet, sillä niitä ei saarella elä). Ja voi pojat, että riitti juhlijoita! Kadut olivat aivan piukassa ihmisiä. Päivä oli erittäin kylmä, vain muutama aste lämpöä ja aivan sanoinkuvaamaton tuuli joka meni kyllä luihin ja ytimiin. Ihmiset olivat pukeutunut jos jonkinlaisiin juhlatamineisiin, joista sain vähän napattua kuvia.

Perinteisiin kuuluu Dublinissa järjestettävä valtava paraati, jonka reitin varrelle kerääntyi meidän lisäksi tuhansia ihmisiä sitä katsomaan. Jengiä oli kuitenkin niin paljon, etten kyllä nähnyt yhtikäs mitään. Kummityttöni istui olkapäilläni, joten hän onneksi sentään näki. Oli hauskaa, kun oli oma kommentaattori olkapäillä, joka kertoi aina minulle mitä siellä paraatissa oikein tapahtui.

Dublinissa oli juhlan kunniaksi myös tivoli, johon meidän oli tietysti mentävä kun porukassa oli kaksi lasta.. ja minä. Tottakai sitä oli törmäilyautot ja “vekkulitalo” testattava itsekin.

Kaiken kaikkiaan päivä oli hauska, ja oli ihanaa viettää se rakkaiden ihmisten parissa. Oli vain harmi, että oli niin kylmä. Mekään emme todellakaan tarkentuneet koko päivää olla ulkona, mutta eipä sille oikein mitään mahtanut.

Valitettavasti tulin tuon viikonlopun jälkeen kipeäksi, mutta onneksi suurin piirtein tervehdyin taas viime viikonlopuksi, kun sain hyvän ystävän Suomesta tänne seurakseni. Vietimme kyllä aika rauhallisen viikonlopun lähinnä shoppaillen ja nauttien hyvästä ruuasta ja seurasta. Nyt koittaakin pääsiäinen ja neljän päivän viikonloppu! Sen jälkeen kolme päivää lasten kanssa, joiden jälkeen vanhempani saapuvat tänne Malahideen. Tohinaa siis riittää lähitulevaisuudessakin!

Uncategorized

Beast from the East ja muuta hulinaa

maaliskuu 15, 2018

Johan on kolme viikkoa pyörähtänyt nopeasti. Tämän blogihiljaisuuden aikana on tapahtunut monenlaista, mutta päällimmäisenä mielessä on kyllä ehdottomasti tämä paljon mediassakin huudatettu Beast from the East, joka sai koko Irlannin aivan sekaisin parisen viikkoa sitten. Koulut ja päiväkodit menivät kiinni, junat ja bussit jäivät asemille, koko maahan asetettiin “red alert” ja ihmisiä kiellettiin poistumaan kodeistaan. Kauppojen hyllyt huusivat tyhjyyttään kun ihmiset kävivät hamstraamassa kaapit täyteen ruokaa ennen ulkonaliikkumiskieltoa, esim. yhden au pair-tuttuni vanhemmat olivat ostaneet kaupasta kymmenen pakettia muroja ja kahdeksan pakettia leipää. Joukkohysteria oli kyllä aivan käsinkosketeltavissa.

Meidän talouden toimintaan se vaikutti lähinnä niin, ettei päästy vaunuilla oikein mihinkään lähtemään. Onneksi kuitenkin pihalle pystyi rakentamaan lumiukkoja! Lasten vanhemmat eivät tietenkään lähteneet töihin kun oli ulkonaliikkumiskielto, joten tavallaan minäkin sain vähän vapaata. Toisaalta neljä päivää pelkästään sisätiloissa vietettyäni tunsin itseni niin mökkihöperöityneeksi, että varattiin parin au pair-kaverini kanssa Dublinista yhdeksi yöksi hotelli.  Oli kyllä ihanaa päästä tuulettumaan hyvässä seurassa!

Olen nyt tutustunut muutamiin suomalaisiin au paireihin, joita täällä Dublinissa on minun lisäkseni (tämänhetkisten tietojeni mukaan) kahdeksan. Yhdessä ollaan hotellireissun lisäksi mm. juhlittu synttäreitä, käyty tanssimassa ja ihasteltu lampaita. Täällä Malahidessa olen tavannut päivisin au paireja mm. Espanjasta ja Italiasta, joiden hoidokkilapset ovat suunnilleen samanikäisiä kuin minun hoitamani lapset. On mukavaa kun lapset voivat vähän yhdessä touhuta ja aikuiset voivat ottaa kahvit.

Kyllä täällä arki rullaa kivasti. Päiviin on löytynyt ne viime postauksen aikoihin vielä kadoksissa olleet rutiinit, ja pojat ovat minut hyväksyneet ja ottaneet omakseen. Meillä on hauskaa kolmestaan.

Huomenna saan vastaanottaa ensimmäiset vieraani Suomesta! Kummityttöni ja hänen perheensä tulevat tänne pidennetyksi viikonlopuksi ja me pääsemme yhdessä juhlimaan Pyhän Patrikin päivää, jota vietetään nyt lauantaina 17. maaliskuuta. On kyllä melkoista tohinaa tiedossa. En malta odottaa!

Uncategorized

Arki käyntiin

helmikuu 23, 2018

Kaksi kokonaista viikkoa yksin lasten kanssa takana! Nyt ei voi kuin huokaista helpotuksesta. Täytyy sanoa, että työn hektisyys ja rankkuus on kyllä yllättänyt minut täysin. 100x hatunnosto kaikille äideille ja isille jotka ovat lasten kanssa kotona, kyllä tämä homma käy ihan työstä! Minäkin ajattelin naiivisti, että voi miten paljon varmasti on helpompaa kun siirryn päiväkotimaailmasta (missä meidänkin ryhmässä oli 21 lasta) au pairiksi ja huolehdin vain kahdesta lapsesta. En kyllä osaa sanoa kumpi on rankempaa! Tietysti se on totta, että olen ollut tosiaan vain kaksi viikkoa näitten lasten kanssa täällä joten kaikki on edelleen uutta ja rutiinit ovat hakusessa, mutta silti. Olen ollut iltaisin niin väsynyt, että olen ollut sängyssä valmiina nukkumaan poikkeuksetta jo ennen iltayhdeksää. Mutta olen varma, että kun oikeasti löydämme lasten kanssa päiviimme rutiinit, meno rauhoittuu.

Mutta mitä me sitten lasten kanssa oikein päivisin touhutaan? Siitä ajattelin nyt vähän kertoa. Minun herätessäni n. klo 7 lasten äiti on jo lähtenyt töihin. Lasten isä lähtee töihin n. klo 7:30, jolloin tavallaan “vastuu lapsista” siirtyy minulle. Lapset ovat yleensä siihen mennessä juuri heräilleet, ja minun ensimmäinen hommani onkin laittaa heille aamupalaa. Sen jälkeen puetaan lasten kanssa heille päivävaatteet, ja pestään hampaat. Aamupäivät ovat aika usein meillä yhtä sähellystä – leikitään piilosta, postimiestä, palomiestä, laulu- tai lorupusseilla jne. samalla kun minä yritän saada tehtyä meille evästä, tyhjentää ja täyttää tiskikoneen ja yleisesti siivota meidän jäljet. Pienempi lapsista nukkuu vielä kahdet päikkärit, ja n. klo 9:30 nukutan hänet vaunuihin takapihalle/tai jos olemme lähdössä heti aamupäivästä johonkin, niin siihen mennessä pitää olla kaikki valmiina, molemmat lapset vaunuissa puettuna jotta voimme lähteä ovesta ulos ja pienempi voi nukahtaa rauhassa vaunuihin meidän kävellessämme kohti määränpäätä.

Kuten sanottua, rutiinit ovat vielä vähän hakusessa. Välillä vietämme aamupäivän kotosalla ja lähdemme vasta iltapäiväksi ulos, välillä toisinpäin. Useimmiten kuitenkin vietämme n.  puolet päivästä poissa kotoa ja lähdemme esim. kävelylle/potkulautailemaan Malahiden linnan ympäristöön, leikkipuistoon, sisäleikkipuistoon (vähän kuin HopLop), kirjaston leikkiryhmään jne. Kotona ollessamme olemme aikaisemmin mainittujen lisäksi etenkin isomman lapsista kanssa mm. kuunnelleet lastenlauluja, leiponeet banaanikakkua, askarrelleet ystävänpäivä- ja syntymäpäiväkortteja, maalanneet pieniä eläimiä ja (tästä olen ylpeä) askarrelleet pahvilaatikosta jäätelökioskin! Kioskia leikittiin päivittäin leikkipuistossakin ja nyt sitä on vielä entistäkin hauskempaa leikkiä myös kotona.

Pienemmällä lapsista on poskihampaat juuri puhkeamassa, ja se on aika paljon vaikuttanut varsinkin tähän viikkoon. Tuli kyllä eilen aika valtaisa onnistumisen kokemus, kun sain hänet nukahtamaan syliini aivan valtavan väsykiukkukipu-itkupurkauksen kourissa. Päivä päivältä menee paremmin. Kyllä tästä hyvä tulee!

Uncategorized

Alkuhuumaa

helmikuu 11, 2018

Tuntuupa kaukaiselta tuo edellinen postaus. Ennen lähtöä päivät menivät siivillä, yhtäkkiä päivälaskuri vain hupeni nollille. Lähtöäni edelsi ihanat läksiäiset, niin kaveriporukan kesken kuin työporukan kanssa. Tuntui hyvältä lähteä tietäen, että ystävät tukevat ja pysyvät rinnalla joka tapauksessa, minne menenkin.

Nyt tätä kirjoittaessani olen ehtinyt asustella Malahidessa reilun viikon. Koko ajan tulee niin paljon uutta informaatiota, että olen ollut iltaisin aika poikki. Perheeni on aivan ihana – vanhemmat ovat rentoja, hauskoja ja lämpimiä ihmisiä, ja lapset ovat mitä herttaisimpia ja huumorintajuisimpia, olen nauranut aivan katketakseni kolmevuotiaan jutuille ja yksivuotiaan veikeälle jokeltelulle. Suureksi onnekseni perheen äiti on ollut tämän viikon vielä kotona, joten lapset ovat saaneet totutella minuun aivan rauhassa. Kun on kysymys näin pienistä lapsista, on täysin normaalia että siinä menee aikaa että he hyväksyvät minut lähelleen ja turvalliseksi aikuiseksi. Eihän nyt viikossa ihmeitä tehdä, mutta koen jo että lapset ovat minun pärstäni pikkuhiljaa hyväksyneet ja uskon, että vaikka alkuun tulee varmasti olemaan vaikeaa perheen äidin palatessa huomenna töihin niin me pärjäämme kyllä.

Malahide on Dublinista n. 15km pohjoiseen. Täältä pääsee pääkaupunkiin nopeasti junalla, matka kestää reitistä riippuen 15-30min. Perheen talo on n. 30min kävelymatkan päässä juna-asemasta ja Malahiden keskustasta, joten täällä on kyllä tullut käveltyä. Minun ei tarvitse ajaa autoa täällä, koska lapset ovat kanssani koko päivän eikä minulla ole heidän kouluun tai harrastuksiin kuskaamista. Pääsemme tuplavaunuilla hyvin kulkemaan. Nyt olemme lähinnä tehneet retkiä Malahiden linna-alueen leikkipuistoon ja kävelyreiteille. Linna sijaitsee kotoamme n. 10min kävelymatkan päässä. Kävellen pääsee siis todella kätevästi liikkeelle.

Irlannissa on paljon au paireja, ja olen ehtinyt muutamaan suomalaiseen jo tutustua. He eivät asu samassa kylässä, mutta näimme eilen Dublinissa. Oli mukavaa kulkea ihmisvilinässä, istuskella kahvilassa ja pubissa ja turista au pairien tehtävistä eri perheissä ja elämästä täälä ihan yleensäkin. Kaiken kaikkiaan alku täällä on mennyt todella mukavasti, ei olisi varmasti voinut paremmin mennä. Tunnen itseni hyväksytyksi perheessä ja olemme vanhempien kanssa samalla sivulla lasten hoitoon ja au pairin tehtäviin liittyvistä asioista, ja muutenkin. Huomenna se arki sitten alkaa, kun olen ensimmäistä kertaa kolmestaan lasten kanssa. Eiköhän tämä tästä hyvin lähde pyörimään.

esittely

eessä siellä on, vain valloittamaton

joulukuu 26, 2017

Au pair tarkoittaa henkilöä, joka asuu ulkomailla perheessä hoitaen perheen lapsia ja tehden kotitöitä.” – Wikipedia

Olen haaveillut au pairiksi lähtemisestä monta, monta vuotta. Siinä yhdistyy kaksi sydäntäni lähellä olevaa asiaa – lasten hoitaminen ja matkustelu. Vuosien varrella olen ollut yhteydessä niin moneen perheeseen, etten ole pysynyt laskuissa. Jostain syystä aina on tullut jotain eteen, minkä takia olen estynyt lähtemään. Joko perhe on päätynyt johonkin muuhun ratkaisuun kuin au pairiin tai sitten minun ja perheen aikataulut eivät ole menneet yksiin.

Tänä syksynä eräänä iltana Facebook-etusivullani tuli vastaan ilmoitus, jossa haettiin au pairia Irlantiin, Dublinin lähelle pieneen kylään nimeltä Malahide. Nelihenkinen perhe, johon kuuluu suomalainen äiti, irlantilainen isä ja heidän kaksi lastaan. Valvoin seuraavan yön miettien, pitäisikö hakea, ja jotenkin tajusin että aikani lähteä on nyt – tai ei koskaan. Seuraavana päivänä laitoin hakemuksen vetämään ja erinäisten vaiheiden jälkeen minut valittiin.

Lähdön hetkeni koittaa 2. helmikuuta 2018. TJ39 – niin vähän päiviä, kunnes lentokone nousee Helsinki-Vantaalta ja lähtee kohti Irlantia. Alle 40 päivää! Alle kuusi viikkoa! Perillä kohteessa olisikin tarkoitus olla vuoden 2018 jouluun asti, eli aika paljon kauemmin…

Sitä odotellessa!

P.S. Kuvat on otettu alkukeväästä, kun piipahdin ystäväni kanssa Dublinissa.